EGBA:n uusi tutkimus kertoo että ongelmapelaamisen seurannassa on merkittäviä eroja Euroopassa

Uudessa yleiseurooppalaisessa tutkimuksessa on havaittu merkittäviä eroja siinä, miten Euroopan maat seuraavat ja raportoivat ongelmapelaamisesta 12 maan kanssa, joilla on säännöllisiä kansallisia tutkimuksia rahapelien ongelmallisesta levinneisyydestä.

BRYSSEL, 26.4.2022

Lontoon yliopiston Cityn julkaiseman uuden tutkimuksen mukaan Euroopan maiden tavassa seurata ongelmapelaamista ja raportoida siitä on merkittäviä eroja  . Tutkimuksessa havaittiin, että vain 12 maassa on säännöllisiä kansallisia tutkimuksia ongelmapelaamisen yleisyydestä ja että näissä tutkimuksissa käytetyissä mittausvälineissä ja -menetelmissä on merkittäviä eroja. Tutkimuksessa havaittiin, että ongelmapelaamisen taso Euroopan maissa vaihtelee 0,3 prosentista 6,4 prosenttiin aikuisväestöstä, mutta merkittävät erot kansallisissa tutkimusmenetelmissä, seulontavälineissä, kyselyjen ajoituksessa ja kohde-ikäryhmissä vaikeuttavat maiden välisiä merkityksellisiä vertailuja. Tutkimuksessa tarkasteltiin 20 Euroopan maan seuranta- ja raportointikehyksiä [1], jotka kattoivat vuodet 2015–2020, ja arvioitiin kansallisia lähestymistapoja ongelmapelaamisen mittaus- ja raportointimenetelmiin, mukaan lukien asiaankuuluvat tutkimukset ja ongelmapelaamisen mittaamiseen käytetyt seulontavälineet, ja koottiin raportoidut ongelmapelaamisen tasot. Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin myös rahapelien sitoutumistasoja, päätellään, että yleisempi lähestymistapa ongelmapelaamisen seurantaan ja raportointiin auttaisi parantamaan ongelmapelaamisen ja sen yleisyyden ymmärtämistä Euroopassa. Tältä osin EGBA toivoo, että tutkimus ja sen havainto auttavat ymmärtämään paremmin ongelmapelaamista ja tukevat avointa ja osallistavaa vuoropuhelua muiden sidosryhmien kanssa parhaista käytännöistä, edistävät yhteisymmärrystä ongelmapelaamisesta ja sen yleisyydestä sekä tukevat tehokkaita ja näyttöön perustuvia lähestymistapoja rahapeleihin liittyvien haittojen vähentämiseksi.

Jäsenemme ovat täysin sitoutuneet edistämään vahvempaa turvallisemman rahapelikulttuurin kulttuuria Euroopassa, ja tämän tutkimuksen avulla pyrimme edistämään positiivisesti ongelmapelaamisen ja sen yleisyyden ymmärtämistä Euroopassa. Merkittävät erot tavassa, jolla ongelmapelaamista seurataan ja raportoidaan Euroopassa, erottuvat selvästi tutkimuksesta. Siirtyminen kohti yleisempää ja säännöllisempää ongelmapelaamisen seuranta- ja raportointikehystä hyödyttäisi kaikkia rahapelialan sidosryhmiä ja tukisi tehokkaampia ja näyttöön perustuvia ennaltaehkäisypolitiikkoja.

Maarten Haijer, EGBA:n pääsihteeri

Tutkimuksen keskeiset tulokset

• 12 maassa [2] on säännöllisiä, järjestelmällisiä kansallisia tutkimuksia rahapelitoiminnasta ja ongelmapelaamisen yleisyydestä. Yleisimmät tutkimukset tehdään neljännesvuosittain ja pisin aikaväli on 5 vuotta.
• Kansallisia tutkimuksia hallinnoidaan eri menetelmin. Rahapelien esiintyvyystutkimuksia tai väestöpohjaisia rahapelitutkimuksia käytetään 7 maassa, kun taas terveystutkimukset ovat ensisijainen ajoneuvo 3 maassa.
• Kyselyyn vastanneiden ikäluokat vaihtelevat maittain. ”Aikuisten” kyselyihin osallistumisen alaikäraja on 15–18 vuotta. Tutkimukseen osallistumisen enimmäisikä vaihtelee 64–75-vuotiaista, eikä joissakin maissa ole yläikärajaa.
• 3 maata arvioi rahapelihaittojen ongelmaesiintyvyyden suhteessa itsensä ulkopuolelle jääneiden pelaajien määrään.
• Ongelmapelaamisen tasot arvioidaan kyselyistä, joissa käytetään erilaisia seulontatyökaluja. Neljä maata käyttää useampaa kuin yhtä seulontavälinettä viittaamalla samaan tutkimukseen. Yleisin seulontatyökalu on PGSI, ja se on otettu käyttöön yhdeksässä maassa.
• Ongelmapelaaminen määritellään yleensä joko IDC-10- tai DSM-kriteerien perusteella tai molemmilla.
• Rahapelitoiminta vaihtelee 32,9 prosentista 80 prosenttiin arvioidun maan väestöstä.
• Raportoidut ongelmapelaamisen tasot vaihtelevat 0,3 prosentista 6,4 prosenttiin tarkastelluissa maissa. Nykyiset erot tutkimusmenetelmissä, seulontavälineissä, kyselyjen ajoituksessa ja kohde-ikäryhmissä vaikeuttavat maiden välisiä merkityksellisiä vertailuja.

Verkkoseminaari 10.5.2022

Tohtori Margaret Carran Citystä, Lontoon yliopistosta esittelee tutkimuksen tulokset  verkkoseminaarissa tiistaina 10.5.2020 (klo 11.00-12.00 CEST) ja voit REKISTERÖITYÄ TÄÄLLÄ.

[1] Itävalta, Belgia, Kypros, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Portugali, Slovakia, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta.

[2] Itävalta, Kypros, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Malta, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.